20.9.2011

Voidelkaa leipäni juuri kirnutulla voilla, kiitos

Asiat tapahtuvat sykleissä, historia toistaa itseään ja neonväriverkkarit hermeettisillä krokotiililogoilla odottavat nurkan takana. Saattepa nähdä. Sanokaa minun sanoneen. Kiitätte minua vielä.

Elintarviketeollisuus teki vuosien työn vastatakseen kevyttuotteiden kasvavaan kysyntään hyvinvoinnin ja kauneusihanteiden nimissä ja mitäs sitten tapahtuikaan? Kansa vain lihoi ja päätteli suuressa viisaudessaan, että sehän on kevyttuotteiden syytä.

Uusin hippulavingutus kansan syvissä riveissä onkin puskea wanhan ajan voita ja kermaa ja läskilotinaa joka paikkaan, sivulauseessa hiukan karpata ja väittää, että nyt tämä elämä muuttui terveelliseksi kertaheitolla ja vireystasokin ihan huipussaan ja painokin tippuu kuin Nokian kurssi.

Ei se niin mene, tana.

Itse välttelen kaikkea ultrakevyttä mauttomuutensa vuoksi ja aspartaamia siksi, ettei se satu sopimaan tällaisen kevytrakenteisen tytönhupakon pikkumasulle, mutta ei ylimääräisen rasvan, suolan ja sokerin karsiminen ja karttaminen turhaa ole - ei missään tapauksessa!

Kysymys kun on lopultakin vain nautintojen kohtuudesta ja siitä toitottamani maailman parhaan laihdutuskirjan "lukion fysiikka, osa 1" ohjeistuksesta.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti